Luova vaihe

Katse horisontissa. Kerrostalon ikkunasta aurinkoisena päivänä. Horisontilla on rauhoittava vaikutus. Sitä jaksaa tuijottaa. Kuten veden liikettäkin. Vaikkapa puron soljuessa. Kummassakin näkymässä jokainen hetki on ainutlaatuinen. Näky ei toistu koskaan samanlaisena. Ainutlaatuisuus. Siinä tuon hetken arvo. Olla tietoinen – tietoisuus on sitä, että on tietoinen hetkestä, ilman ajatuksia. Meditoinnin peruselementti. Mikään minkä tiedän ei vaikuta tietoisuuteen. Tunteet ja ajatukset eivät vaikuta tietoisuuteeni ja samalla olen niistä tietoinen. Muistutan itseäni siitä, että ajatukset ja tunteet ovat kärsimyksen lähde. Mielikuvat ovat syy ongelmiin.

 

Elämä on alkanut tuntua tavalliselta – jos se nyt koskaan ylipäätään on tavallista. Olen selvästi uuden äärellä. Kuten tuttava somessa kommentoi, päättymisen ja uuden välissä oleva ajanjakso on luova vaihe kaikesta mielen hälystä ja tunteiden vuoristoradasta huolimatta. Horisonttiin tuijottamisen jakso. Uuteen valmistautumista. Mahdollisuuksien havainnointia, kokeilua. Ennen kuin uusi elämänvaihe asettuu ja integroituu pysyvämmin.

Tiedostan tämän elämänvaiheen ainutlaatuisuuden. Pinnistän aistejani pystyäkseni ottamaan siitä kaiken mahdollisen irti. Oletan sen omalta osaltani olevan jotain, jota en tule kokemaan uudelleen. Koetan kyetä arvostamaan tätä hetkeä. Olemaan kiitollinen siitä, että saan elää juuri nyt, juuri tätä hetkeä elämässäni. Tuskineen ja ahdistuksineen ja samalla onnellisena. Se miten suhtaudut nykyhetkeen, määrittää onnellisuutesi toteaa Sam Harris kirjassaan Waking Up. Onnellisuuteni on arvokasta – onni lähtee vain ja ainoastaan itsestäni. En voi tehdä toista ihmistä onnelliseksi, ainoastaan itseni. Mutta voin auttaa muita olemaan onnellisia olemalla sitä itse. Tutkien elämää. Sen jokaista hetkeä. Tässä ja nyt. Innostuneena. Löytöretkeilijänä. Sellainen tarttuu!

 

Uusia mahdollisuuksia ponnahtaa pinnalle viikoittain. Uusia mielenkiintoisia ihmisiä ilmestyy elämääni. Tutkin kaikkea uteliaisuudella. Kuuntelen sydämeni ääntä. Luotan intuitiooni. Etsin innostusta. Uskon, että itseään kuuntelemalla totuus, tyytyväisyys ja viisaus löytyvät. Sisältäni! Rationaalinen järkeily pyrkii koko ajan pinnalle ja hyvä niin. Se on hyvä työkalu selittämään maanläheisesti ajatuksiani ja tunteitani. Myös illuusioita, joita mieleni minulle rakentaa. Kaikki tekemäni ratkaisut ovat kuitenkin lopulta rationaalisia. Ainakin omasta mielestäni😊.

 

Käyn keskusteluja keinoista, joilla osaamistani, kokemustani ja kontaktejani voitaisiin hyödyntää innostavien start-up yritysten kasvun auttamiseksi. Tapaan yrittäjiä, joilla intohimo hehkuu silmissä. Kestävän kehityksen analysoinnin automatisointia globaalilla perspektiivillä, headhunting´a hieman erilaisella tulokulmalla, paikkatiedon hyödyntämistä ainulaatuisin teknologisin ratkaisuin, eläköitymiseen valmistautumisen coachaamista on-line ratkaisuin yms. Muutama mentoroitava. Ehdotuksia kirjan kirjoittamisesta. Pohdintaa tavasta jakaa kokemuksiaan työelämästä. Oman henkisen kehittymisen jatkamisen pähkäilyä motiivilla kyetä aidosti löytämään tie somebodysta anybody´ksi. Vapaa Tie koulutuksen gradukin pitäisi saada aikaiseksi. Unohtamatta omasta kunnostaan huolehtimisen – uintia, ja kuntosalia. Aika ei ole ainakaan toistaiseksi tullut pitkäksi. Päinvastoin.

 

Potkuni ovat menneisyydessä. En pohdi niitä juurikaan. Entisen työpaikkani asiat eivät tunnu enää kiinnostavan, vaikka tieten tahtoen yritän ärsyttää mieltäni. Uudet asiat täyttävät mieleni. Ilot, mahdollisuudet, elämän haasteet. Niin kuin kenellä tahansa.

Alan uskoa, että olen käsitellyt potkuni riittävän syvällisesti, ainakin tähän hetkeen. Prosessi, jonka läpi olen kulkenut viimeiset kuukaudet, on vienyt minut uuden äärelle tehden minusta kokonaisen ihmisen tavalla, jota en ole ennen kokenut. Olen oppinut jotain – toivottavasti! Elämä on haasteita täynnä ja niitä kannattanee käsitellä sitä mukaan, kun ne tulevat vastaan. Sen sijaan, että lakaisee haasteet maton alle. Haasteet kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja sen ymmärtäminen auttaa kokemaan elämän laadukkaana. Kussakin hetkessä. Se kuinka suhtaudun kuhunkin hetkeen juuri nyt määrittää pitkälti, kuinka koen kokemani. Kuinka laadukkaana koen elämäni. Iloineen ja suruineen. Sekä haasteineen. Kussakin hetkessä.

Edellinen
Edellinen

Keinumista Kubler-Rossin käyrällä

Seuraava
Seuraava

Kahdeskymmenes viikko - virstanpylväs?